Robinson Crusoe ja Gulliverin retket

Valistus oli 1700-luvulla vallinnut eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti esimerkiksi järjen ja tiedon merkitystä ja pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurissa ja yhteiskuntaelämässä. Nykyaikainen romaani ja sanakirja syntyivät valistuksen aikana. Valistuksen suurimpina vaikuttajina toimivat Ranska ja Englanti, mutta tärkeinä siihen vaikuttavina valtioina voidaan myös pitää Venäjää, Saksaa, Tanskaa ja Ruotsia. Eurooppalaiset liittivät 1700-l kolonialismin aikana kaukana sijaitseviin maihin mielikuvia, jotka olivat yleensä heidän oman sivistyksensä vastakohtia, kuten kannibalismia ja villeyttä. Kaikkialla ei oltu myöskään käyty, joten jotkut kertomukset saivat fantasian tapaisia piirteitä.

Luin kaksi valistuksen aikakauden merkittävää teosta Daniel Defoen teoksen Robinson Crusoe ja Jonathan Swiftin teoksen Gulliverin retket. Molemmat teokset on julkaistu 1700-luvun alussa valistuksen aikana, jonka takia teoksissa näkyy selvästi valistuksen tyylille ominaisia piirteitä. 

Daniel Defoe oli englantilainen journalisti, kansankiihottaja ja yksi valistusajan tunnetuimmista kirjailijoista, sekä yksi varhaisimmista englanninkielisistä romaanikirjailijoista. ​Hänet tunnetaan parhaiten vuonna 1719 julkaistusta romaanistaan Robinson Crusoe, joka oli menestys jo omana aikanaan. Sitä on kutsuttukin maailman ensimmäiseksi bestselleriksi ja sen mukaan on saanut nimensä kokonainen kirjallisuuden laji, robinsonadit. Lukemani toisen kirjan kirjoittaja Jonathan Swift oli angloirlantilainen anglikaanipappi, sekä tunnettu valistusajan kirjailija ja runoilija, joka tunnetaan parhaiten satiirisista allegorioistaan Gulliverin retket ja Tynnyritarina, sekä 150 teosta käsittävästä proosatuotannostaan. Swiftin satiirinen tyyli sai hänelle paljon vihaajia ja häntä arvosteltiin paljon. Gulliverin retket on neljään osaan jaettu satiiri, joka on yhtä aikaa satu ja kiistakirjoitus. Teos oli suosittu jo omana aikanaan, vaikka sitä kritisoitiinkin paljon.

Robinson Crusoe -romaanin päähenkilö on valistuksen kertomuksille tyypillinen sivistynyt englantilainen mies nimeltä Robinson Crusoe, joka selviytyy lähes mistä tahansa sivistyksensä avulla. Hän on ystävällinen muita kohtaan ja haluaa valistaa muita. Romaanin tärkeimpiin sivuhenkilöihin kuuluva Perjantai on uskollinen Robinson Crusoen ystävä ja entinen ihmissyöjä, jonka Crusoe pelasti muiden ihmissyöjien kynsistä ja opetti hänelle asioita. Muita tarinan sivuhenkilöitä ovat esimerkiksi Perjantain isä ja espanjalaisen laivan miehistö. Gulliverin retket -kirjan päähenkilö on merenkäynnistä pitävä sivistynyt mies nimeltä Gulliver, joka luottaa pulmatilanteissa aina omaan järkeensä. Hän alkaa vähitellen vihata ihmisiä ja heidän tapojaan retkiensä aikana ja ihailee joitain tapaamiaan olentoja ja heidän tapojaan. Hän on myös erinomainen kielten oppija.

Robinson Crusoen miljöö sijoittuu valistuksen ajalle tyypilliseen 1700-luvun kolonialistiseen maailmaan, pääosin Afrikan rannikolla sijaitsevalle autiolle saarelle, jonka toisella puolella on aika karua ja toisella ei. Saaren parempi puoli toimii saarella käyvien ihmislihaa syövien alkuasukkaiden uhrauspaikkana. Crusoe asuu kuitenkin saaren karummalla puolella. Gulliverin retket -tarinan miljöö sijoittuu myös valistuksen ajalle tyypilliseen 1700-luvun kolonialistiseen maailmaan, mutta siinä on monia epärealistisia paikkoja, kuten lilliputtien maa, jossa kaikki on lähes 12 kertaa pienempää ja jossa lilliputit toimivat oudosti esim. sodat siitä kummalta puolelta munan kuori pitää rikkoa. Gulliver käy myös Jättiläisten maassa, jossa kaikki on noin 12 kertaa isompaa ja Laputan lentävällä saarella, jossa asuu mielikuvituksellisia henkilöitä, jotka ovat oudon muotoisia ja hullunkurisia omiin ajatuksiinsa sulkeutuneita tyhmiä henkilöitä. Hän käy myös saaren alapuolella sijaitsevassa valtakunnassa, jossa on myös samanlaisia olentoja. Tarinan neljännessä osassa hän käy saarella, jossa asuu viisaita hevosenkaltaisia houyhnhnm-nimisiä olentoja ja heidän orjinaan toimivia ihmisenkaltaisia ilkeitä yahoo-nimisiä olentoja.

Robinson Crusoe kertoo miehestä nimeltä Robinson Crusoe, joka lähtee merille. Hän haaksirikkoutuu, mutta selviää kuitenkin hengissä, jonka jälkeen hän rikastuu ja asuu hetken Brasiliassa. Tämän jälkeen hän päättää lähteä tienaamaan myymällä rihkamaa Afrikan alkuasukkaille. Laiva kuitenkin haaksirikkoutuu ja hän ajautuu autiosaarelle. Hän yrittää selviytyä saarella, missä hän onnistuukin hyvin ja päästä sieltä pois. Hän elää saarella 28 vuotta, jonka aikana hän pelastaa kannibaalin nimeltä Perjantai toisten kannibaalien kynsistä ja valistaa häntä siitä, että ihmislihaa ei saa syödä ja opettaa kristinuskoa ja muita länsimaalaisia asioita ja tapoja. Hän pelastaa perjantain kanssa myös Perjantain isän ja joukon espanjalaisia. Crusoe jättää saaren lopulta muiden haltuun ja pääsee pois saarelta sinne saapuneella espanjalaisella laivalla ja elää sen jälkeen onnellisesti. ​Robinson Crusoen teemana on valistuksen ajalle tyypillisesti valistus ja selviytyminen.

Gulliverin retket kertoo miehestä nimeltä Gulliver, joka työskentelee laivalla lääkärinä. Tarinan ensimmäisessä osassa Gulliverin laiva haaksirikkoutuu ja hän ui lilliputin maan rantaan, jossa kaikki on noin 12 kertaa pienempää. Sen jälkeen hänet vangitaan ja kuljetetaan sisämaahan. Häntä valistetaan maan tavoista ja hän osallistuu sotaan keisarin vihollista vastaan. Hän saa arvonimen, mutta menettää sen ja joutuu epäsuosioon, kun hän yrittää sammuttaa keisarinnan huoneistosta alkaneen tulipalon virtsaamalla sinne. Sitten hän matkustaa keisarin vihollisen luo ja pääsee lopulta pois saarelta asukkaiden rakentamalla veneellä ja matkustaa Englantiin perheensä luo. Jonkun ajan päästä hän haluaa taas merille ja pääsee laivan lääkäriksi. Laiva joutuu myrskyyn ja vedet menetetään, jonka takia sitä lähdetään hakemaan lisää saarelta. Gulliver lähtee seikkailemaan omille teilleen, jonka aikana muut lähtevät saarelta, koska jättiläinen jahtaa heitä. Maata viljelevä jättiläinen ottaa Gulliverin taloonsa ja opettaa tätä puhumaan omaa kieltään ja opettaa omia tapojaan. Jättiläinen kiertää ympäriinsä näyttämässä Gulliveria muille tienatakseen rahaa. Gulliver kutsutaan hoviin, jossa hänet ostetaan maanviljelijältä ja maanviljelijän tytär jää huolehtimaan Gulliverista. Sitten hänelle opetetaan hovin tapoja ja hän opettaa heille omiaan. Hän pääsee saarelta pois ajelehtimalla hänelle rakennetulla laatikolla. Laiva ottaa hänet kyytiin ja hän menee englantiin ja lähtee taas merille ja joutuu merirosvojen kynsiin ja joutuu autiolle saarelle. Hänet haetaan sieltä lentävällä Laputan saarella, jolla elää outoja henkilöitä. Häntä taas valistetaan, jonka jälkeen hän menee eriskummallisiin paikkoihin, kuten Balbinarbiin, Glubbdubdribdiin ja luggnaggiin, joissa kaikissa hänelle kerrotaan alueiden historiasta ja tavoista. Hän pääsee lopulta laivoilla Japanin ja Hollannin kautta Englantiin. Neljännessä osassa hän päättää taas lähteä merille, mutta laivan kapteenina. Miehistö nousee kapinaan ja hänen jätetään maihin. Gulliver näkee maissa ihmisenkaltaisia ilkeitä yahoo-nimisiä olentoja ja tapaa hevosenkaltaisia viisaita houyhnhnm-nimisiä olentoja, jotka ottavat hänet taloonsa. Siellä hän opiskelee hevosten kieltä ja hänelle kerrotaan heidän historiansa ja maan tapoja ja hän kertoo heille omiaan. Hevoset ovat hyväntahtoisia, viisaita, sekä erittäin sivistyneitä. Gulliver ihailee hevosia heidän sivistyksensä takia. Yahoot ovat hevosten vastakohtia, ne ovat ahneita ja piittaamattomia. Gulliver tajuaa, että ihmiset ovat, kuin yahoita ja ne pitävät hevosia orjinaan, jolloin hän alkaa vihata kaikkia ihmisiä. Hänelle ilmoitetaan, että hän ei voi jäädä maahan, jonka seurauksena hän masentuu ja lähtee maasta veneellä ja palaa Englantiin. Hän ei voi kuitenkaan elää enää muiden ihmisten kanssa ihmisvihansa takia, ei edes perheensä, jonka takia hän asuu loppuelämänsä yksin huolehtien hevosesta. Gulliverin retkien teemoina on ihmisviha, satiiri ja valistukselle tyypillinen valistus.

​Kirjojen kieli ei ole kovin vanhaa, koska ne ovat suomennoksia, mutta ne on molemmat suomennettu kymmeniä vuosia sitten, jonka seurauksena se on osittain vanhaa. Se on kuitenkin helppolukuista. Kirjat on kirjoitettu siten, että niissä korostetaan järjen ja tiedon merkitystä. Molemmat kirjat ovat aika samanlaisia, koska molemmissa haaksirikkoudutaan saarelle ja valistetaan ja valistutaan. Gulliverin retkissä sama kaava toistuu koko ajan, joka voi käydä lukijalle tylsäksi. Kirjojen juonet eivät ehkä olekaan niiden kiinnostavimpia osuuksia, vaan niissä olevat erilaiset selitykset, jotka antavat tietoa lukijalle ja valistavat häntä eri asioista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jonathan_Swift

https://fi.wikipedia.org/wiki/Daniel_Defoe

https://en.wikipedia.org/wiki/Colonialism